Rautarouva Roosa 9v.!

Eilen (28.4.) Pepin ystävä,tuki ja turva vietti synttäreitään jo 9:llä vuodella! Menoa ja melskettä riittää edelleen vaikka rouva onkin jo kuuroutunut. Kaikki pienetkin kuralätäköt löytyy vieläkin tuossa tuokiossa. Nuoruudessa jäihin putoaminen ei vaikuttanut mihinkään, ei kertakaikkiaan mihinkään,vaikka Roosan oli pakko pelastautua itse. Kukaan ei pystynyt jäälle enää menemään ja pelko oli niin valtava! Sellainen rautarouva, kova mimmi!

Onnea rakas Roosa (Cockhill Lady In Red)!

Chris DeBurgh-Lady in red(youtube)

Puistoilun uusi ihanuus?

Viime syksynä kävimme muutaman kerran cavalierporukan kanssa treffaamassa koirapuistossa. Jostain syystä Peppi ei oikein näyttänyt innostuvan puistoilusta. Ehkä päänvaivaa aiheutti riehakkaat pikkupennut ja stressi muuton jälkeen ihan uudenlaiseen ympäristöön. Päätimme pysyä puistoilusta kokonaan poissa.

Kuitenkin aurinkoisena huhtikuun alkuiltana (22.4.) halusin lähteä koirapuistoon katsomaan jos siellä olisi Pepille kivoja leikkikavereita. Lenkillä usein vastaan tulee niin kivoja koiria, että Pepin iloista leikkiä on mahtavaa seurata. Toivoin, että puistossakin Pepillä olisi mukavaa. Niinpä lähdettiin puistoon...

Iloksemme puistossa oli Pepin siskopuoli Mila sekä muitakin koiria. Pientä stressiä näytti Pepillä vähän olevan alkuun. Peppi nautti ihmisten huomiosta ja yritti aktiivisesti tehdä tuttavuutta kahteen koiraan, jotka kuitenkin menivät enimmäkseen omia menojaan tai oli kivemman leikit toisen kanssa. Loppuseltaan puistoilu meni ihan kivasti. Erityisen iloinen olin, kun Peppi erkaantui meistä omistajista välillä muiden ihmisten ja koirien luokse tekemään tuttavuutta vaikka pian sieltä kipittikin meidän jalkoihin. Taisi vähän jännittää. :) Nyt kokeilemme puistossa käyntiä aktiivisemmin, mutta täysin Pepin ehdoilla. Ihanaa olisi nähdä vielä joskus Pepin kunnolla kirmaavan takaa-ajoleikeissä ihanien kavereiden kanssa. Katsotaan tuottaako puistoilu tällä kertaa tulosta... I hope so. :)

Hyvää valtakunnallista koiranpäivää kaikille karvakorville!

Peppi kyläili 14.4.

"Et saa tulla tänne, jos et tuo Peppiä kylään!" Näin sanoi Aino 8v. ja Anni 6v. kun avopuolisoni Mauri kävi tuttavaperheensä luona kylässä. Ei muuta kuin sopimaan hyvää ajankohtaa Pepin vierailulle...

Ennen kuin Peppi meni Ainoa ja Annia tapaamaan niin kävimme tervehtimässä anoppiani. Se olikin Pepille jo ennestään tuttu paikka. Peppi oli innoissaan päästyään vähän pois kotoa. Niin oli mukava haistella uutta ympäristöä ja ottaa kauneusunet kuninkaallisen tyylikkäästi antiikkisohvalla. Ei Peppi meitä omistajiakaan ihan helpolla päästänyt, kun meinasi kristallit saada kyytiä. Huh, onneksi mikään ei mennyt rikki! :D

Siitä lähdimmekin seuraavaksi näyttämään Peppiä Ainolle ja Annille. Tytöt olikin jo täysissä asemissa ottamaan Peppiä vastaan. :) Voi sitä huomion ja hellyyden määrää minkä Peppi uusilta tuttavilta sai! Tällä perheellä kun on koirakuume... ;) Peppi oli kylässä hyvin rauhallinen ja otti välillä sohvalla lunkisti. Tytöt myöskin osasivat ottaa oikein mallikkaasti Pepin huomioon koirana. Taisi Peppi tehdä rodustaan vaikutuksen, kun Anni sanoi Maurille haluavansa samanlaisen koiran, koska sitten Pepillä olisi leikkikaveri. Ennen kuin lähdettiin pois, tytöt halusivat vielä antaa Pepille pienet juuston palaset. Kylläpä meillä oli ihana kyläilypäivä! Unetkin oli maittavat, kun Peppi pääsi kotiin omaan häkkiin nukkumaan. Varmasti kyläillään Ainon ja Annin luona vielä monta kertaa...

Pitkäperjantain match show Mikkelissä

No nyt on mätsärikausi avattu! Ihanaa! Matkalla Mikkeliin alkoi satamaan vettä ja ajattelin, että tää on taas tätä meidän tuuria. Meillä oli säävaraus tälle tapahtumalle, mutta kiva kun lähdettiin, nimittäin sade loppui ja aurinko pääsi hellimään hipiäämme. :)

Mätsäri pidettiin Graanin parkkipaikalla ja paikalle oli tullut taas paljon koiruuksia. Harmi vaan, että yhtään toista hovineitiä tai hoviherraa (cavalieria) ei ollut paikalla. Kiva oli nähdä rotuja, joita ei joka mätsärissä näe, kuten venäjänvinttikoira ja affenpinseri. Berninpaimenkoira oli myös minun mieleen, kuten syötävän suloinen, pikkuinen Lotta yorkki.

Tässä mätsärissä oli aika paljon kärhämää koirien kesken. Joku ei sietänyt ollenkaan muita koiria lähellään ja toinen ei sietänyt kehässä perässä tulevaa. Joku vain uhitteli kauempaa ja yksi kävi omistajansa nilkkaan kiinni. Myös tuomarin kosketusta arkailevia koiria oli paljon. Lapsi ja koira kisaa oli hellyyttävää katsella, toisaalta mietin säälisinkö lapsia vai koiria. :D Eikä siitäkään kehästä dramatiikkaa puuttunut, kun voitto ei omalle kohdalle osunut. Niin siinä itku tuli ja hihna paiskattiin maahan. :) Mutta jokainen sai silti jotain ja itkut unohtui.

Pepillä puuttui näpäkkyys tänään, häntä heilui silti iloisesti ja muuten kehässä käyttäytyi hienosti. Hovineiti sai kehuja tuomarilta kauneudestaan ja eräs tyttö sanoi ettei ole koskaan nähnyt cavalierilla noin pitkiä korvakarvoja, mitä Pepillä oli. Kehässä oli paljon hyviä esiintyjiä, mutta muutama "hirttäjä" pisti vähän silmään. Meidän tuloksena tänään punainen nauha ja vähän kevätväsyinen porukka. Mukavaa oli joka tapauksessa, kuten aina. Ihanat koiraihmiset ympärillä! Ja kuumaa MAKKARAA! Pienet aikuiset voitti hyvin viilipyttymäinen havannankoira, ainakin kaunis kuin mikä!

Lopuksi vielä evästä mäkkäristä ja kotiin suihkuttelemaan pientä kuratassuani.

Iloista pääsiäistä kaikille!

Näin hienosti katsotaan hampaat.

Katsekontakti.

Punainen nauha tuli!