Teesku jo viisi viikkoa

Tyttö senkun kasvaa hurjaa vauhtia! Harmi kun en ole reiluun viikkoon nähnyt Theaa, vain kuvia ja videoita ja joka kerta uusia kuvia katsellessani ne sulattavat sydämeni täysin. Thean kasvua seuratessani olen miettinyt onko rakkaudella rajoja, mistä se alkaa ja mihin se päättyy eli kuinka paljon ihminen voi enimmillään rakastaa. Mutta ei rakkaudella ole rajoja, se vain kasvaa ja kasvaa, vaikka luulisi ettei se voi olla enää mahdollista. Niin minulle on käynyt seuratessani tuon pienen kissalapsen vielä lyhyessä elämässä tapahtuvaa hurjaa muutosta. Tunnen suurta kiintymystä, rakkautta ja hellyyttä tuota minun omaa pientä kissanpentuani kohtaan. Hän ansaitkoon vain parasta! Lots of lovee, sanon ma! ;)

Kehitystäkin on taas tapahtunut. Thea juosta kirmailee ja haluaisi kovasti vain leikkiä. Vessapaperirulla on toisinaan kiva leikkikaveri. Osaa hän jo olla hieno neitikin, pitää itsensä puhtaana, pestä itseään. No, toisaalta nyt kun on opittu myös syömään kiinteää liharuokaakin nassu on kyllä kaikkea muuta kuin puhdas. Mutta vauvahan se vielä on ja se aikuinen fiini Thea tulee sitten joskus. Mietin, pitäisikö minun nyt jo kuitenkin todeta, että Thea, älä kultapieni kasva niin nopeasti. Niin... Eikös ne äiteet halua nähdä lapsukaisensa lapsina mahdollisimman pitkään. ;) Ja varsinkin kun on kyse eläinlapsista niin ne ovat kuin yhdessä yössä aikuisia. Mutta vielä on onneksi ainakin yksi iso etappi edessä, hiekka-astialle oppiminen... Jäädäänpä sitä onnellisesti odottamaan...

Mahtava tyttö, Theodoros Khristoforos, Jumalan lahja Kristuksen kantaja... <3

Pumpulipallo 4 viikkoa

Superkaunis Thea tyttönen leikkii mukavia leikkejä jo Ruusa siskon ja vanhempien pentujen kanssa ja vauhtiakin mimmille on tullut lisää. Tytöt kävi jo tänään tutkimassa ruokakuppiakin mutta eivät vielä syö kiinteää ruokaa. Toisaalta aika tuntuu menevän nopeasti kun seuraa Thean kasvua. Näistä ajoista täytyy nauttia ja ottaa paljon muistoksi kuvia ja videoita. Unelmoin näkeväni Thean myös kahdenkymmenen vuoden päästä. =)

Sotkuinen yllätys

Toissapäivänä meidän poissaollessa oli Peppi tehnyt lattialle kunnon kurakakat. Siskon kanssa tuumailtiin että se saattoi johtua edellispäivänä syödystä rustosta, jota Peppi ei ole ennen syönyt. Onneksi kakat oli paljaalla lattialla eikä matolla. Eikä Peppi nähtävästi ollut sokenut muita paikkoja vaikka takapuoli oli kyllä sotkuinen. Valkoinen iso olohuoneen mattokin säästyi, vaikka toisaalta, jos se olisi sotkeentunut niin olisinpahan saanut vihdoinkin aikaiseksi viedä sen pesulaan.

Onneksi kaapista löytyi Aptuksen maitohappobakteerijauhetta, jota ruoan sekaan laitoin. Nyt alkaa massu olemaan jo aika normaali.

Peppi tapasi Thean

Tänään Thean ollessa 3,5 viikkoa vanha, kävi Peppi tapaamassa uutta ystäväänsä ensimmäistä kertaa. Vähänhän se jännitti mutta toisaalta minulla oli oma aavistukseni kuinka Peppi saattaisi reagoida... Ja kuinkas kävikään... Peppi osoitti hyvin äidillisiä hellyydenosoituksia Thealle. Kovin tarkkaan piti pienen kisun peppu haistella ja hellästi vähän kuonolla tökätä pepusta. Sitten Peppi aloitti Thean päätä nuolemaan eikä Thea ollut kovin moksiskaan, ei sähissyt eikä maukunut.

Tapaaminen pidettiin kuitenkin lyhyenä vaikka Peppiä olisi kovasti vielä kiinnostanut pikkuinen vauva. Theaa kiinnostikin heti emän luokse takaisin päästyään vain maitobaari. =) Voi kuinka onnelliseksi tulin tuosta tapaamisesta! Niin hellästi ja ihanasti kaikki meni! Kuvia ei saatu kun ei ollut kamera mukana mutta ikuistetaan tapaaminen seuraavalla kerralla. Voi kuinka kaipaankin jo tuota omaa pikku kisuani!

Viilennystä hurjiin helteisiin!

Tälläinen koirapyyhe tilattiin Janutexista helpottamaan helteillä. Sen kun kylmällä vedellä kastelee, rutistaa enimmät vedet pois ja pistää koiran päälle niin luulis kuumuuden vähän helpottavan. Kiitokset vaan ideasta bostonkasvattajalle kennel Onnilonaniin Marja-Leenalle!

Thea kolme viikkoa

Eilen tuli neiti sitten jo kolmen viikon vanhaksi ja voi kuinka se on taas kasvanut paljon viikon aikana! Vähän tytöt jo kävellä möngertää ja ovat kiinnostuneita ympäristöstään. Thea myös lähtee siskoaan useammin pesälaatikon ulkopuolelle tutkimusretkilleen ja sitten huutaa kun ei pääsekään takaisin. Thea on nyt myös äänekkäämpi kuin siskonsa. Taitaa tulla tarmokas tyttö!

Käytiin ekaa kertaa myös pentujen kanssa katsomassa ulkomaailmaa sylistä käsin hellepäivänä ja taisi olla paljon ihmettelemistä. Miltähän varjossa ja lämpimässä tuulenvireessä oleminen niistä tuntui? Olisi kiva tietää. =) Nyt saatiin myös isukistakin kuva. Siellä herra saunanlauteilla viileässä köllötteli ja kävi se emäkin välillä puolisonsa vierellä. Voi että kissat on sitten ihania!

Kääk kääk, missä mä olen!?

No ei tää nyt hirveetä olekaan, vähän vain lisää rohkeutta...

Mitä tuumaat sisko?

Isä Kirppu köllii viileällä saunanlauteella

Thea kaksi viikkoa vanhana

Kauniit simmut

Vajaa pari viikkoa vanhana siskon
ja vähän vanhemman "siskon" kanssa

Kyllä on pennut kasvaneet sitten hurjaa vauhtia! Alkaa olemaan isoja pötkylöitä eikä enää pikku pötkylöitä. =D Ja niin kauniita lapsia! Saa nähdä tuleeko Thealle ja sisarelleen pitkä karva kuten emälläkin, ainakin siltä vähän vaikuttaisi. Isä on lyhytkarvainen.

Peppikin sai jo tuntumaa Theaan, kun annoin käteni sille haisteltavaksi. Kovin tarkkaan Peppi haistelikin. =) Luin, että kissoilla paras sosiaalistamisaika olisi 2-7 viikon iässä. Kohta onkin mentävä kuljetusboxin ostoon ja harjoitella boxissa ja autossa oloa sekä käydään pikkuhiljaa moikkaamassa Peppiä. Ja treenien jälkeen takaisin kipin kapin emän hoivaan. Myös ulkomaailmaan tyty voi tutustua boxin avulla kunhan boxi tulee ensin tutuksi. Tälläisiä suunnitelmia meillä. Olen täysin rakastunut Theaan!

Saanko esitellä... Uusi tuleva perheenjäsenemme, kaunis Thea neiti!

Theodoros Khristoforos eli Thea tyttönen, syntyi kolmen muun kissasisaruksensa kanssa 20.6.2010 hieman puolenpäivän jälkeen. Emä Täplän ensisynnytys meni hienosti. Taisi olla kauniille emälle pieni yllätys, kun lapsukaiset niin nopeasti putkahteli maailmaan. =) Täplä on hellä ja hyvä emo. Myöskin isä Kirppu on käynyt hoitamassa isän rooliaan välillä Täplän vierellä.
Alkuillasta kävin kurkkaamassa pieniä pötkylöitä. Voi kuinka pieniltä ja hennoilta ne vastasyntyneinä näyttävät! Kyllä kävi emon nisillä kuhina ja taidettiin siellä oikein toista vähän töniä pois edestä, että minä tulen nyt tähän nisälle! =D Reippaita lapsukaisia!

Thea oli pentueen ainut valkoinen, jolla on säännöllisen kauniit tummat laikut päässä ja raidallinen häntä (Tumma häntä muuttui myöhemmin raidalliseksi). Muista sisaruksista tuli kaksi harmaaraidallista ja yksi myöskin erikoinen, aika tummajuovikas, jolla mahdottoman täydellinen risti koko selässä (Risti selässä selkeni myöhemmin). Valkoiseen pentuun ihastuin välittömästi vaikka silloin ei vielä sukupuolista tiennyt mitään. Poikaa odotin itselleni.

Viikon vanhoina alkoi sukupuolet pennuista erottamaan ja vain yksi harmaaraidallinen oli poika. Myöskin Thean häntä näkyi jo vajaan viikon ikäisenä muuttuvan raidalliseksi sekä risti selässä tuli selväksi toisella tytöllä. Ihastuin valtavasti myöskin tähän ristiselkäiseen tyttöön mutta... Tasan viikon vanhoina nukkui pois harmaaraidallinen poika ja tämä kaunis ristiselkäinen tyttö... Ehkä näin oli sitten tarkoitus. Jotenkin jäin syvästi kaipaamaan juuri tuota ristin kantajaa, joka myöskin Thean nimeen (Theodoros Khristoforos) kovasti vaikutti. Mutta nimen merkityksestä ja sen synnystä kerron myöhemmin, sekin on pitkä tarina. Lepää rauhassa pieni ristin kantaja ja kiitos siitä mitä minulle jo annoit! Lepää rauhassa myöskin harmaa pikkuveli! Kylläpä tästä pentueesta on tullut minulle niin rakas!

Toivotaan nyt että nämä jäljelle jääneet kaksi sisarusta jaksavat terveinä eteenpäin puksuttaa. Ja että ylipäänsä heistä kasvaa reippaita ja uteliaita nuorukaisia. =) Nyt pennut elävät jo toista viikkoaan ja tänään on myös syytä iloon, nimittäin silmät aukesivat pikkuisilla! Täytynee joku päivä käydä katsomassa kuinka kauniit simmut siellä onkaan. Sähistäkin nämä typyt jo osaa. Seuraavaksi varmaankin odotellaan ensimmäisiä kävelyharjoituksia, nyt mennään vielä ryömien nisille.

Odottavan aika on pitkä sanon minä, kun jotain niin viatonta rakastaa näin paljon! Saa nähdä minkälaiset kaverukset Pepistä ja Theasta tulee... Hiljaa hyvä tulee, niinhän sitä sanotaan. =) Ja varovasti varovasti pienen aarteen kanssa.

Katsotaan myös tuleeko Thealle oma blogi vai Pepin kanssa yhteinen... =) Kiitos Marjolle kuvista!

Emän hoivassa ja lämmössä vastasyntyneinä.

Thea, ristiselkäinen sekä harmaaraidallinen
juuri maailmaan putkahtaneina.

Juhannusta juhlittiin kaveriporukassa

Kylläpä on säät suosineet! Vaikka välillä onkin hurjan kuuma, niin jaksaa koirat silti jonkin verran puuhastella ulkosalla, kunhan muistaa vesitankkauksen. Roosa käykin välillä ihan itsenäisesti uintireissuillaan ja palatessaan voipi olla mutainen ja hiekkainen mutta kesä kuivattaa! Tää tyttö tykkää kyllä uida vaikka sitten pienessä kuralammikossa jos ei muuta. :D

Juhannus meni oikein mukavasti! Sukulaiskoira, shetlanninlammaskoira Laikku, kävi Pepin ja Roosan luona vierailulla juhannuksen aikaan ja oikeastaan koko seuraavankin viikon. Laikku sopii tähän tyttöenergia laumaan mielettömän hyvin! Hän kunnioittaa niin kauniisti tyttöjä ja on hurjan hellä poika! Ja kunhan oli jonkin verran tutustuttu niin voi jukra mitä rallipeliä Peppi ja Laikku ajeli pitkin pihamaata! Meinas jo minua ruveta se meno pyörryttämään, ei meinannu pysyä pää siinä menossa mukana! :D Myös palloleikit on Laikun mieleen, oikea pallohirmu!

Myöskin sisätiloissa kaikki meni hienosti. Ainoastaan Peppi oli hieman mustis minusta ja omasta laukustaan, jossa herkut olivat. Laukku tosin oli nostettu ylös, mutta kyllä Peppi tietää, missä omat eväät on. =) Laikku osasi onneksi välillä rauhoittua myös tyttöjen kanssa pötköttämään, vajaan vuoden ikäisellä herralla kun intoa ja energiaa riittää hurjasti!
Huomasin myös että Laikku on turkkinsa kanssa oikea punkki-imuri! Kaksi punkkia nappasin samalla kertaa niskasta kävelemässä yks päivä ja tänään otin pari kiinnittynyttä punkkia pois ja varmaan niitä on lisääkin.

Tutustumista

Tais tulla kuuma...

Vesitankkausta