Talven satumaa

Talven taidetta

Ihanaa, sieltä se talvi saapui jälleen! Lumoava luminen luonto sulostuttaa taas pikku hiljaa niin minua kuin karvaisia nelijalkaisiakin. Kuinka onnelliseksi voinkaan tulla katsoessani Pepin taas kirmailevan vapaana maalla, niin metsissä kuin pelloillakin. Onnellinen on pieni nappisilmäni! Toivotaan tulevalle talvelle paljon lunta ja pikkupakkasta, parasta ulkoilukeliä...

Hurlumhei!

Söpöilyä

Mutruhuuli

Vielä pystyin tassut trimmaamaan ulkona, tosin yksi tassu kerrallaan ja sitten lämmittelemään. (Voi kun olisi erillinen lämmin tila missä pestä ja puunata elukoita) Nyt on Pepin kuitenkin hyvä tarpoa lumessa ilman lumipaakkuja. Eipä muuta kuin heitä lisää lunta luontoäiti! ...ja minä heitän lisää rasvaa Pepin kuppiin. :)

Thea kävi ensimmäistä kertaa testaamassa valkeaa maata. Mitä kummaa? Vähän jänskätti välillä ja palelti mutta loppujen lopuksi taisi olla ihan kivaakin olla taas ulkona. Ja sinne minne meni Peppikin, sinne halusi Theakin. Kuviakin yritin ottaa mutta arvatkaapas erottuiko valkoinen kissa lumimaisemasta. Eipä olisi näkynyt kuin silmät, häntä ja "viisauden laikut". :D

Hurmaava persoona, vajaa 5 kk.

Tähän loppuun haluan vielä lisätä yhden mietelauseen, jonka bongasin Pedigreen televisiomainoksesta. "Koirat tekevät meistä parempia ihmisiä." No, koirat pitävät ainakin sitä kärkipäätä. Niin, minun oma tumma suklaani, Peppi!